Askolan murre kuuluu kaakkoishämäläismurteiden Porvoon alaryhmään. D-kirjain sanotaan reilusti ärränä. Diftongit avartuvat ie muuttuu ia:ksi (hiataa), uo muuttuu ua:ksi (tuatii) , yö muuttuu yä:ksi (jouluyä). Varsinkin konsonanteissa k, p, t ja s esiintyy lievää geminaatiota eli kahdentumista: ap(p)uu, kert(t)aa). Monet sanat ovat vääntyneet ruotsin kielestä, mutta on paljon sanoja, jotka tunnetaan vain lähialueilla. Tässä muutamia esimerkkejä Askolan murteesta. Nämä kun hallitset, niin keskustelu sujuu kanta-asukkaidenkin kanssa.
| alhana = alhaalla | korsteeni = savupiippu |
| askare = työ | kreta = kerma |
| bruukata = olla tapana | krenkku = palli, jakkara |
| flikka = tyttö | kukkuvalkee = kokko |
| hantuuki = pyyheliina | kylpöä = saunoa |
| hereesti = nopeasti | käskeä = kutsua |
| häjjystee = paljon | likellä = lähellä |
| järin = kovin | loora = laatikko |
| kahveli = haarukka | luska = lusikka |
| kesseli = kori | makryyniloora = makaronilaatikko |
| kohtsillään = kohta | mettä = metsä |
| konu = kummallinen | miä = minä |
| koree = kaunis | nuukaa = tarkkaan |
| omitto = navetta | tellätä = laittaa |
| pensee = haalea | tiinu = saavi |
| perin = erittäin | tryykätä = silittää |
| perinkonu = erittäin kummallinen | tykönä = luona |
| permanto = lattia | valkee = tuli |
| piisata = riittää | vartoa = odottaa |
| pijaa = äkkiä | veitti = veitsi |
| porstua = eteinen | veskuna = luumu |
| puari = kauppa | ylhänä = ylhäällä |
| riaska = hiivaleipä | öylönä = eilen |
| ruma, rumasti = paljon | |
| rumankoree = erittäin kaunis | |
| siä = sinä |
| Kastakaa ny = ”olkaa hyvä ja ottakaa” (kahvipöydässä). | |
| Onhaa perinkonuu kunon omitos noin rumasti rottii. | |
| Miä täjryin tulla tiätä myären käijren | |
| Voi häikäle = ”voi pahus” | |
| Häijuu | |
| Sataahaa hereestää |
Anna-Liisa Niemisen (os. Laurinmäki) kirjoittama kertomus Askolan murteella.
